Tietoa meistä
Kennelnimen takaa löydyn minä Sinikka Granström 58 v. äiti, perhepäivähoitaja ja pitkänlinjan koiraharrastaja. Olen Suomen Kennelliiton, Cockerspanielit ry.n, ja Suomen spanieliliiton sekä SuKoKan (Suomen Koirankasvattajat ry) jäsen.
Apunani ja ilonani kenneltoiminnassa on mukana tyttäreni Stella Granström 19v. Stella on osoittautunut myös taitavaksi koirien käsittelijäksi ja handleriksi. Aluksi lapsi ja koira kisoissa ja nyt hieman vanhempana myös juniorhandler kisoissa, sekä koiriemme kera kehissä. Juniorhandlerin suurin saavutus on SM-osakilpailun voitto 2008.

Pienimuotoisen kotikasvatuksemme ohjenuorana toimii ennen kaikkea terveys, luonne, toimivuus ja ulkonäkö. Pentumme kasvavat perheemme parissa tottuen jo alusta lähtien pieniin lapsiin, vieraisiin koiriin ja elämän touhuihin ja ääniin.
Pennun oikeaoppinen sosiaalistaminen antaa parhaan lähtökohdan kehittymiseen tasapainoiseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi koiraksi.
Ensisijaisesti myymmekin pentumme aktiivisille perheille lemmikiksi.
Mukavaa on tietenkin vastaanottaa MEJÄ- ,TOKO- , AGILITY-, NÄYTTELY- ym. tuloksia, jos perhe vain haluaa koiransa kera virallisesti kilpailla.
Tällä saralla annankin pyytettömän tuen ja avun kaikille kasvattieni omistajille.
"Sohvaperunoiksi" pentujamme emme halua myydä, sillä cockerspanieli on elämäniloinen,aktiivinen, toimintaa takastava ja tarvitseva rotu.
Hieman historiaa...
Ensimmäinen koiranäyttely kokemukseni oli jo v.1958 vanhassa Helsingin messuhallissa.
Tuolloin tätini keskikokoinen pippurisuola snautseri "Peggy" kävi pyörähtelemässä kehässä, tulosta en valitettavasti muista.
Perheemme ensimmäinen omakoira oli suomenpystykorva "Peni", josta kuitenkin jouduimme luopumaan äkillisen Helsinkiin muuton vuoksi. Kansakoulun enimmäisellä luokkalla tutustuin tyttöön jonka vanhemmat kasvattivat cockerspanieleita. Tälle ihastuttavalle rodulle järjestyi heti paikka sydämessäni.
1970 sain ikioman keskikokoisen villakoiran Scherzando Brandon. Brando ylti miltei tokovalioksi, mutta sairastuttuaan epilepsiaan, jouduimme viimein luopumaan kilpailemisesta. Brando eli 7 ja puoli vuotta. Brandon jälkeen tuli pitkä paussi koirattomana, kuitenkin aktiivisesti mukana toimien koulutin Vuosaaressa pieniä ryhmiä tokokoiria. 1979 suoritin kasvattajan peruskurssin, 1981 adoptoimme kultaisen nountaja nartun of Woodhill Freesian, "Lindan" .
Kennelnimen Goldbird´s anoin ja sain vuonna 1985. Samana vuonna kennelnimelleni syntyi ensimmäinen kultaisen noutajan pentue. Josta pentueesta tunnetuksi tuli hyvällä näyttelymenestyksellä Goldbird´s Brando alias Jami.
Rakkaan Lindan kuoltua hankin ensimmäisen cockerspanielin vuonna 1998. Olin vihdoin saanut rodun, joka parhaiten täytti mieltymykseni. Aktiivinen, moneen tarkoitukseen sopiva rotu, jolla on kaunis turkki ja eloisa sosiaalinen luonne.
Ensimmäinen oli siis blueroan narttu FIN MVA Benchmark Touch of Scifi "Sani".
Sani on käynyt tokossa ALO-luokan läpi ja tuolla jälipuolellakin olisi ollut taitava menijä. Tilapäisen sairasteluni vuoksi eteneminen näillä saroilla on vain jäänyt, harmi.
Sani sai kaksivuotiaana kaverikseen mustavalkoisen cockerineidin KANS MVA, EST MVA, FIN MVA, JV -01 JA V -01Benchmark Merci Michellen. Merci menestyi jo pennusta asti näyttelypuolella, kiitos näistä ihanista tyttösistä Mariann ja Markku Korvelle.
Vuonna ä2002 saapui ruotsista suloinen kiinanharjakoiratyttö Prefix Petite Fleur "Mindy", joka on Stellan oma nuppunen. Mindy on kaunis rotunsa yksilö, mutta pienen koonsa vuoksi näyttelymenestys on hieman latteaa. Pentujen teettämisessäkin olisi omat riskinsä koon vuoksi. Mindy on aivan ihastuttava persoona ja hyvin cockkereidemme kanssa toimeentuleva, vedestä noutava, verijäljen taitavasti suorittava "puuteri/cockeri", ainakin näin se itse luulee.
Edellämainittujen koirien lisäksi kotonamme touhottavat myös Mercin tyttäret v.2004 syntynyt äGoldbird´s Ancelique "Minca", Mincan sisko Goldbird´s Avalanche "Pipsa", v.2005 syntynyt äGoldbird´s Brilliant Girl "Emmy" ja v. 2006 syntyneet Mincan lapset Goldbird´s Copycat "Ali" sekä Goldbird´s Chrystal "Oili".
Kaikki koiramme ovat mitä mainioimpia persoonia ja ennen kaikkea meille kovin rakkaita lemmikkejä ja laumame jäseniä, joiden ilmeitä ,touhuja ja edesottamuksia on ihastuttavaa seurata.
Mottoni onkin:
"koirat eivät ehkä lisää vuosia elämääni, mutta lisäävät elämää vuosiini"
v. 2006 syntynyt uros Goldbird´s Copycat "Alin" tarina:
Alin alku elämässä ei ollut helppo pikkuherra pääsi vahingossa putoamaan 4 viikkoisena sitä katsomaan tulleen henkilön sylistä ja Ali sai siitä aivorunkoruhjeen, Ali kehittyy ja kuntoutuu huomassamme hyvää vauhtia, ja miten maino voimapesä ja sisukas heppu se onkaan jo osittanut olevansa!
Voit lukea lisää koiriemme edesottamuksista, tuloksista ja saavutuksista sivuiltamme ja mielellämme vastailemme kaikkiin kysymyksiin sähköpostitse, puhelimitse tai vaikkapa nenäkkäin :)
Toivommekin teille viihtyisiä hetkiä sivujemme ja koiriemme parissa!